tiistai 30. maaliskuuta 2010
Vilhelm Moberg: Maastamuuttajat
Tämä 7-osainen kirjasarja on kirjastoista saatavilla varastosta tilaten, tuskin löytyy hyllystä.
Kannattaa kyllä nähdä se vaiva, kirjat ovat todella mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia.
Köyhä ruotsalainen maanviljelijä lähtee perheineen Amerikkaan nälkävuosia pakoon paremman elämän toivossa. Jo Atlantin ylitys niihin aikoihin on ollut koettelemus ja sen on kirjailija osannut kuvata niin elävästi, että lukijalla eli minulla oli tunne, että olen mukana matkalla.
Kertomus on arkisen miellyttävää, Amerikan asuttaminen tulee tutuksi, hauskoja kohtauksia on runsaasti ja kirjailija kuvaa mielenkiintoisia ihmistyyppejä todentuntuisesti.
Suosittelen!
Irja Wendisch: Me sotilaiden lapset
"Eloonjääneiden miesten traumat eivät hävinneet koskaan, ja monet miehet siirsivät traumojaan seuraavallekin sukupolvelle.Sodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvaukset, teollistui ja rakensi uudelleen kylät ja kaupungit. Suuret ikäluokat syntyivät sotakokemuksiensa kanssa kamppailevien miesten ja naisten lapsiksi."
Tarttui tämä kirja kirjastosta mukaani. Vähän puhuttu aihe, sodasta on pitkä aika ja vasta nyt on "kissa nostettu pöydälle". Aivan liian myöhään. Valitettavasti.
Hovin vallat, Talonpoika ja hovinherra
Lempi Jääskeläinen: Hovin vallat
Lempi Jääskeläinen: Talonpoika ja hovinherra
Ihan piti kirjaston varastosta tilata nämä valloittavat kirjat. En ollut aikaisemmin lukenut mitään Lempi Jääskeläisen kirjoja, mistä lie johtunut. Nyt kun on aikaa eikä työ enää häiritse vapaa-aikaa, niin on aika tehdä kaikenlaista.
Nämä kirjat kertovat talonpojan elämästä 1700-1800 luvun Parikkalassa, Joukion kylästä kotoisin olevan talonpojan tarinan. Kirjat on kirjoitettu paikallisella murteella, minulle se ei ole kovin vierasta ja jaksoin sitä jopa niin hyvin, että on tullut puhuttua ainakin koiralle samalla murteella, mitä sie koira hoi...
Isäni oli lähtöisin juuri samasta Joukion kylästä, mistä kirjatkin kertovat ja se oli vallan ihanaa luettavaa. Minulla on tapana eläytyä voimakkaasti lukemaani ja nyt tein sellaisen aikamatkan esi-isieni elämään, se oli vallan huikeaa. Kuin olisin ihan oikeasti käynyt ja asunut siellä! Wau!
Mukaansa tempaavat ja kunnioitusta herättävä kirjat ajatellen 1800-luvun alun olosuhteissa eläneitä esi-isiämme. Ankaraa, raakaa elämää. Ei ole ollut helppoa olla ihmisenlapsi, silloinkaan.
Suosittelen lukemaan kirjat edellä mainitussa järjestyksessä, tarina jatkuu kirjasta toiseen.
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
"Ensimmäinen ja toinen maailmansota, rotuopit, vuoden 1929 pörssiromahdus, televisio, amerikkalaiset autot ja Berliinin olympialaiset; siinä ajan merkit. Franziska Wolf ei asetu kategorioihin, joilla ihmisiä viime vuosisadan alkupuolella luokiteltiin. Hänet pakotetaan kirurgin kynsiin ja häntä painostetaan asettumaan hänelle varattuun rooliin, mutta keskiluokkaisen perheen kannalta laihoin tuloksin. Wieniläissuvun musta lammas lähetetään uhkaavan skandaalin vuoksi Etelä-Amerikkaan."
Kiehtova kirja. Hyvin erikoinen, juuri siksi kai niin kiehtova. Tykkäsin kovasti.
Kirjassa oli paljon saksankielisiä sanoja, joita ei missään selitellä eikä suomenneta. En osaa arvioida, onko se saksaa taitamattomalle miinusta vai onko ne sanat niin yleismaailmallisia, että kaikki ne ymmärtävät. Kysymys on kuitenkin vain yksittäisistä sanoista ja onhan olemassa sanakirjoja ja sellainen löytyy myös netistä.
Sofi Oksanen: Puhdistus
Paras kirja vähään aikaan. Hienosti kirjoitettu. En osaa nähdä kirjallisuutta taiteena, mutta tästä kirjasta on sanottava, että lahjakas kirjailija! Pysyyköhän taso jatkossakin? Kirja oli kirjoitettu mielenkiintoisesti nyt-hetkeen ja aina välillä muisteltiin vanhoja, aivan kuten oikeassakin elämässä. Kirjailija oli laittanut lauseisiinsa huomioita, joita ei tule ajatelleeksi, mutta jotka ovat kuitenkin ihan ilmiselviä. Hienoa! Kirjan lukeminen oli vaativaa, haasteellista (ainakin minulle) ja koska eläydyn lukemaani voimakkaasti, oli se myös rankkaa.
Ihmisen raadollisuus, olosuhteiden pakottama oman identiteetin ja ajatusmaailman kieltäminen, alituinen pelko ja ihmisen vähäinen arvo tekivät kirjasta myös vaikean kokemuksen. Kirjan kertomia tapahtumia sattuu koko ajan jossain päin maailmaa. Surullista. Tämä kirja auttoi minua ymmärtämään hieman paremmin virolaisia ja heidän menneisyyttään.
Cris Owen: Valheellinen elämäni
"Cris Owenin omaelämäkerta on koskettava kuvaus rajusta henkilökohtaisesta tragediasta, elämästä väärässä sukupuolessa. Samalla se on armoton paljastusteos suomalaisesta viihdemaailmasta. Owenin tarina on täynnä tragiikkaa."
Kirjana se oli samaa tasoa kuin joku juorulehden reportaasi, mutta elämäntarinana surullinen, raadollinen. Rikkinäisten ihmisten yritystä selvitä elämästä kunnialla.
Mitä kykenevät rikkinäiset vanhemmat tarjoamaan lapsilleen? Perinnöksi oman rikkonaisuutensa.
Isaac Bashevis Singer: Orja
Isaac Bashevis Singer: Orja (The Slave 1962)
Aivan mahtava kirja! Ensimmäinen Nobel-kirjailijan kirjoittama kirja, jonka luen.
Kirja oli lumoava, siinä en osannut lainkaan aavistaa, mitä tapahtuman pitää, kaikki tarinassa oli yllätystä. Se kertoo 1600-luvun Puolasta, juutalaisuudesta, taikauskosta, vainosta, köyhyydestä, rakkaudesta. Vaikeaa siinä oli ainoastaan juutalaisuuteen kuuluvat termit, jotka ovat minulle vieraita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)