Jeron North & Ingeborg Maiwald: Der 8. Februar

Kirjan nimi suomennettuna "Helmikuun kahdeksas päivä", kirja on ilmestynyt saksankielisen lisäksi ainakin englanninkielisenä "February 8th". Alaotsikkona "Wie wir unsere Heimat verloren" (Miten menetimme kotiseutumme).

Tämäpä oli mielenkiintoinen kirja, toiseen maailmansotaan liittyvä, mutta erilainen. Kirjan tapahtumissa ei ollut kysymys juutalaisuudesta, vaikkakin etnisestä halveksunnasta kylläkin. En ollut aikaisemmin lukenut mitään Sleesian saksalaisten kohtaloista, vaikka tiesin, että ovat joutuneet hekin monien muiden lailla pakenemaan kotiseudultaan. Osa on paennut pakon edessä, karkotettuna, osa omasta aloitteestaan, säilyäkseen hengissä.

Kirja on mielenkiintoinen muistakin syistä. Kertojana on varakkaan perheen tytär ja hänen kokemuksensa perustuvat oman ja monen muun sleesialaisen perheen vaiheisiin. Peräti 4,5 miljoonaa sleesiansaksalaista joutuivat kovan kohtalon eteen, joka jatkui aina 1950-luvulle asti.

Sleesia nykyisten valtionrajojen aikana

Suosittelen kirjaa, se herätti ainakin minussa innostuksen tutkia Sleesian historiaa. Opin yllättävän monta uutta asiaa. Kirjassa kerrottujen tapahtumien perusteella jouduin taas kerran kauhistelemaan joidenkin ihmisten pahuutta ja onneksi myös ihailemaan toisten hyvänsydämisyyttä.

Willy Lermer: Aufzeichnungen aus der Hölle

Kirjan nimi vapaasti suomennetuna "Muistikuvia helvetistä".

Willy Lermer on vuonna 1923 syntynyt puolalainen nuorukainen, joka päätyy jo pitkään jatkuneen juutalaisten vainoamisen jälkeen perheineen keskitysleirille, jossa hänen koko muu perheensä tuhotaan heti.
Valtava elämänhalu pitää nuorukaisen hengissä, monta onnellista sattumaa pelastaa hänen henkensä. Nälkä ja pelko, siinä ne kaksi jatkuvasti läsnä olevaa olotilaa, päivästä päivään, vuodesta toiseen.

Vuonna 1945, aivan viime hetkellä, amerikkalaiset vapauttivat hänet kohtalotovereineen Dachaun keskitysleiriltä. Willy Lermer oli terveydellisesti jo menehtymäisillään, joten pelastus tuli juuri oikeaan aikaan.
Vuonna 1950 Willy Lermer muutti Australiaan ja perusti myöhemmin sinne  Holocaust-museon. Vielä yli 90 vuoden ikäisenäkin hän on mukana toiminnassa.
Kirja on hyvin dramaattinen, kerronta mukaansatempaavaa. Suosittelen.

Willy Lermer - Holocaust Survivor Testimony

Ewa Eerikäinen/Rucinska: Olen muukalainen

Kirja kertoo puolalaisen maahanmuuttajan omista kokemuksista täällä Suomen maassa avioiduttuaan suomalaisen miehen kanssa.
Mikään lukunautinto kirja ei ole, johtuen kirjoittajan kielellisestä taustasta. Lauseet ovat lyhyitä, niiden muoto hyvin yksinkertainen ja usein hieman outokin. Mutta hyvä, että kirjoittaja on itse kirjansa kirjoittanut eikä ole antanut sitä jonkun sujuvasanaisen syntyperäisen suomalaisen kirjoitettavaksi! Näin välittyy lukijalle ymmärrys siitä, kuinka valtavan vaikea meidän kielemme on ulkomaalaiselle. Puhekielen vaikka hallitseekin, niin kirjoitettu kieli on aivan eri asia osata kirjoittaa oikein ja sujuvasti.

Kirjasta välittyy se ikuinen, jokaisen maahanmuuttajan syvä kaipuu ja ikävä sinne omaan kotimaahan, vaikka kaikki asiat Suomessa olisikin hyvin. Kotimaa on aina kotimaa, vaikka sinne useinkaan ei voi palata.

Isaac Bashevis Singer: Orja

Isaac Bashevis Singer: Orja (The Slave 1962)

Aivan mahtava kirja! Ensimmäinen Nobel-kirjailijan kirjoittama kirja, jonka luen.
Kirja oli lumoava, siinä en osannut lainkaan aavistaa, mitä tapahtuman pitää, kaikki tarinassa oli yllätystä. Se kertoo 1600-luvun Puolasta, juutalaisuudesta, taikauskosta, vainosta, köyhyydestä, rakkaudesta. Vaikeaa siinä oli ainoastaan juutalaisuuteen kuuluvat termit, jotka ovat minulle vieraita.