Luin kirjan saksankielellä, suomeksi se on käännetty nimellä "Etsitään impotenttia miestä". Kirja on ilmestynyt vuonna 1995. En tiennyt yhtään, mitä tältä kirjalta odottaa, oli täydellinen yllätyskirja. Ja niinhän se olikin.
Se oli mielenkiintoisempi kuin arvata saatoinkaan, se ei ollut mitenkään erotiikka- tai seksipainotteinen, vaan nuo alueet soljuivat luontevasti alusta loppuun mukana. Kirja kertoi muutamien, toisensa kohdanneiden ihmisten elämästä. Joitakin jaksoja oli pitkäveteistä lukea, se oli varmaan sitä kuuluisaa "harmaata arkea", mutta urheasti luin joka sivun. Sitten kun siitä "arjesta" päästiin eteenpäin, oli lukeminen taas mielenkiintoista.
Loppua kohden jännitti se, miten kirja päättyy. Minulla oli oma aavistukseni asioiden suhteen, mutta olin väärässä. No, loppusuoralla kirja jotenkin repsahti juonenkulultaan, lopputulos oli mielestäni aivan liian naiivi, uskottavuus tapahtumien suhteen kärsi. Romaanihan tämä oli, mutta silti olisin toivonut jämäkämpää loppua.
Kirja oli kerrottu yhteen pötköön eli sitä ei ollut jaettu kappaleisiin. Koen raskaaksi lukea alusta loppuun ilman mitään jakoa, puolenvälin jälkeen en sitä enää noteerannutkaan eli totuin. Minusta on mukavaa lukea kappale tai kaksi kerrallaan, se on jotenkin niin selkeää.
Suosittelen tätä kirjaa kevyeksi lomalukemiseksi. Kieli on helppotajuista eli sopii hyvin myös vähemmän saksaa osaavalle. Oletan, että tämä kirja on ns. naisten kirja, tuskin miehiä jaksaa aihe kiinnostaa.
Tästä kirjasta saisi hauskan elokuvan tai teatteriesityksen aikaiseksi...
Se oli mielenkiintoisempi kuin arvata saatoinkaan, se ei ollut mitenkään erotiikka- tai seksipainotteinen, vaan nuo alueet soljuivat luontevasti alusta loppuun mukana. Kirja kertoi muutamien, toisensa kohdanneiden ihmisten elämästä. Joitakin jaksoja oli pitkäveteistä lukea, se oli varmaan sitä kuuluisaa "harmaata arkea", mutta urheasti luin joka sivun. Sitten kun siitä "arjesta" päästiin eteenpäin, oli lukeminen taas mielenkiintoista.
Loppua kohden jännitti se, miten kirja päättyy. Minulla oli oma aavistukseni asioiden suhteen, mutta olin väärässä. No, loppusuoralla kirja jotenkin repsahti juonenkulultaan, lopputulos oli mielestäni aivan liian naiivi, uskottavuus tapahtumien suhteen kärsi. Romaanihan tämä oli, mutta silti olisin toivonut jämäkämpää loppua.
Kirja oli kerrottu yhteen pötköön eli sitä ei ollut jaettu kappaleisiin. Koen raskaaksi lukea alusta loppuun ilman mitään jakoa, puolenvälin jälkeen en sitä enää noteerannutkaan eli totuin. Minusta on mukavaa lukea kappale tai kaksi kerrallaan, se on jotenkin niin selkeää.
Suosittelen tätä kirjaa kevyeksi lomalukemiseksi. Kieli on helppotajuista eli sopii hyvin myös vähemmän saksaa osaavalle. Oletan, että tämä kirja on ns. naisten kirja, tuskin miehiä jaksaa aihe kiinnostaa.
Tästä kirjasta saisi hauskan elokuvan tai teatteriesityksen aikaiseksi...