"Elizabeth Nietzsche purjehti vuonna 1886 Saksasta Paraguayhin mukanaan joukko sinisilmäisiä ja vaaleatukkaisia keskieurooppalaisia. Hän perusti viidakkoon miehensä kanssa arjalaisen siirtokunnan, Nueva Germanian.
Sata vuotta myöhemmin englantilainen toimittaja matkusti Paraguayhin ja löysi ensimmäisten siirtolaisten jälkeläiset, jotka yhä elävät kartoittamattomasa viidakossa uskollisina perustajiensa aatteille."
Tässäpä kirja, joka ei alkuunkaan vastannut minun odotuksiani! Olin jo ihan nääntyä sen lukemiseen!
Kirjassa on sivuja 337, tekstin koossa on pihtailtu eli oli pientä tekstiä ja sivulta 291 alkaa se, mitä odotin ja päättyy sivulla 312. En silti tiedä, mitä niille jälkeläisille oikeastaan kuului. Mikä pettymys ja ajan tuhlaus!
Kirja kertoo Wagnerista, Nietzschestä ja muista aikalaisista, minua he valitettavasti eivät kiinnostaneet erityisemmin. Itseäni fiksummat lukijat todennäköisesti tykkäävät tästä kirjasta. Olihan se hyvin kirjoitettu ja historialliset kuvaukset vaikuttivat mielenkiintoisilta, jos olisin ollut niistä kiinnostunut.
Odotukseni olivat ilmeisen väärät ja mielestäni kirjaa myös mainostettiin väärin. Minua olisi kiinnostanut ne arjalaisten jälkeläiset ja heidän elämänkohtalonsa. Kuvatkin olisivat saaneet olla isompia ja värikkäitä.
Kiitos blogistasi! Olet todella mielenkiintoisia kirjoja lukenut, olen muutaman kerran kesän mittaan tänne kurkkinut. Muutama blogin kirjoista oli minullekin tuttu ja ilman muuta olen löytänyt täältä monta sellaista kirjaa, jotka haluaisin lukea. Kovin paljon en ehdi lukea, kun on työ ja perhe ym. ym. mutta aina välillä sentään jotain. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä seuraavaksi esittelet! Terv. Aikku
VastaaPoistaAikku,
VastaaPoistamukava kuulla, että joku vierailee blogissani ja jopa mielellään!
Minulla on tuo tapa kommentoida lyhyesti kirjojani, toisin kuin moni muu kirjablogin pitäjä ja se ei ehkä kaikkia miellytä. Kuten ne pitkät kirja-arvostelut eivät taas minua itseäni miellytä.
Toivotan hyviä lukuhetkiä iltojen pimetessä!